Savukosken ihmeelliset Kuivalihamarkkinat

Instagram-seuraajille on varmasti käynyt selväksi, että me emme vietä pääsiäistä tipujen, pääsiäisnoitien ja suklaamunien kyllästämässä ympäristössä. Me heitämme korut laatikoihin ja suuntaamme Kuivalihamarkkinoille, Savukoskelle! 

 

Tekaistiin ylläolevan kaavio, jotta USVA Designin "toimipisteiden" etäisyydet saataisiin konkreettisemmiksi myös niille lukijoille, joilla ei Lapin maantieto ole ulkomuistissa. Oulusta Savukoskelle teitä pitkin on reippaat 400 kilometriä. Se on aika pitkä välimatka jopa Suomen mittapuulla! Iloisesti silti sahaamme näiden kolmen metropolin väliä, varsinkin pääsiäisen aikaan! 

Savukosken kuuluisin nähtävyys tietysti Kuivalihamarkkinoiden ohella on Korvatunturi, jonka otamme esiin lähinnä siksi, että Savukoskesta ei yksinkertaisesti voi puhua ilman sen mainitsemista! Korvatunturi on nähtävyys, jonne ei saa mennä ilman rajavyöhykelupaa. Monet vaeltajat aloittavatkin vaelluksensa Kemihaarasta, ihailevat Korvatunturia kauempaa ja jatkavat matkaansa Kiilopäälle. Korvatunturi ei ole kohteena millään mittapuulla helppo, mutta usein kaikista upeimmat paikat ovatkin niitä vaikeimmin saavutettavia. 

Mikäli reitti alkoi kiinnostaa, suosittelemme lukemaan aiheesta lisää esimerkiksi Luontoon.fi -sivustolta.

Kun on viettänyt lapsuutensa sammalmättäällä poronkarvan ja pökäleiden keskellä, ei aina ymmärrä miltä Kuivalihamarkkinat noin pelkkänä sanana ulkopuolisen korvaan saattaa kuulostaa. Kuulemma tulee mieleen pitkä litania epäonnen sävyttämiä pikkutuhmia mielikuvia, esimerkiksi "seuranhakupalvelu Tinder vähän nihkeämpänä päivänä". Imagoa ei varsinaisesti parantanut Vuoden Kuivalihatytön -ja pojan kruunajaiset, jotka markkinoilla aiemmin suoritettiin. 

Pikkutuhmien höpsötysten sijaan me keskitymme asioihin niiden vaatimalla vakavuudella! Käymme käsiksi Kuivalihamarkkinoihin konseptina sekä niiden merkitykseen haja-asutusalueen paikallisesti elävöittävänä kulttuuritapahtumana.

Voin jo mielessäni kuulla, kuinka kaikki klikkaavat yläruudun raksia. Malta mielesi, inspiroidu! Sivistä itseäsi.

Kuivalihamarkkinat järjestetään joka vuosi Savukoskella pääsiäislauantaina. Tätä voitaisiin kutsua jopa perinteeksi, sillä kyseinen menettely on ollut voimassa päälle kolmekymmentä vuotta! Vahvan historiallisen kivijalkansa takia markkinat tunnetaan hyvin Lapin alueella, varsinkin lähikunnissa, mistä johtuu, että markkinoiden aikaan Savukosken väkimäärä hetkellisesti niin sanotusti triplaantuu. Eipä siis ihme, että yli kilometrin pituinen autoletka yltää tapahtumapaikka Samperin Savotalta  aina kirkonkylälle saakka. Olo on suorastaan pökertynyt, kun autopaikkaa ei vain löydy!

Markkinat on tapahtumana hyvin perinteinen Suomen historiassa. Jo vuosisatoja sitten markkinoilla vaihdettiin oravannahkaa juustoon, vaatteisiin ja muihin hyödykkeisiin. Silloin se oli kuulkaas mahdollista myydä markkinoilla omat lapsetkin työläisiksi! Nykypäivän markkinoilla ei ole yhtä villi meno kuin ennen, lapsetkin on pakko pitää omissa vankkureissaan. Markkinoista ehkä tulee mieleen lähinnä maaseudun tyhjä tori, köppäset vanhat ukot ryystämässä kahvia, makkarakoju ja ulkomaiset aurinkolasimyyjät. Markkinaperinnettä on kuitenkin alettu brändätä uudelleen, ja nykyään suurimmissa kaupungeissa järjestetään todella tunnelmallisia, erittäin hienosti organisoituja ja korkeatasoisia markkinoita, jotka yleensä keskittyvät johonkin yksittäiseen teemaan.

Sikäli herää kysymys, että mikä tarkoitus markkinoilla enää nykypäivänä on. Kaiken saa netistä. 

Niin, paitsi tunnelman. Markkinoilla on ihan oma tunnelmansa ja sen tietää jokainen joskus markkinoilla käynyt. Siellä aistimaailma herää eloon aina muikkupottujen rasvankäryisesti tuoksusta iloiseen puheensorinaan saakka. Savu leijailee pitkin markkina-aluetta ja tarttuu vaatteisiin. Jossain kaukana loilottaa jo unohdettu menneen maailman iskelmätähti veisaamassa vuorotellen kahta 80-luvun hittibiisiään.

Markkinat toimivat ihmisyhteisöjen kohtaamispaikkoina eikä niiden merkitystä tule väheksyä, vaikka välillä ärsyttääkin kun suupaltti pullanmyyjä saa vahingossa ostamaan kaksi jätesäkillistä rinkeleitä. Kenelle minä nämä syötän?!

Joka kiertää markkinoilla enemmänkin, tietää että samat tavarat ja evääthän niissä on joka paikassa myynnissä. Varmasti löytyy käsityönä tehtyjä villasukkia ja -lapasia, loimulohta, parin euron arpoja milloin minkäkin kohteen hyväksi, muurinpohjalettuja. Löytyy Kiinasta tilattuja parin euron leluja, jotka unohtuvat ennen päästään takaisin kotiin.

Mutta mitä löytyy Kuivalihamarkkinoilta? No kuivaalihaa. Hoh! 

Mutta löytyy sieltä kaikkea muutakin. Kuivalihamarkkinoiden erityislaatuisuus piilee siinä, että siellä ei myydä mitään turhaa rompetta. Lähestulkoon kaikki markkinoilla myytävä on joko paikallista perinneruokaa (kuten koparakeitto...), modernia ruokaa lappilaisella twistillä (porosta tehty kebab!), paikallisia perinnekäsitöitä, designia (me!), moottorikelkkoja, käsin tehtyjä karvalakkeja ja -vanttuita... 

Kuivalihamarkkinat eivät istu nykyiseen kulutusyhteiskuntaan, sillä siellä suositaan paikallista, laatua ja käsityötä. Poronnahkakengät kustantavat pitkälle yli 200 euroa, mutta toisaalta ne on valmistettu yrittäjän omasta porosta, eettisesti yrittäjän omin käsin, ne kestävät aikaa ja kaiken lisäksi niitä on mahdollista korjata! Kymmenen vuoden tossut. Kuinka monet 20 euron tossut sitä ostat joka vuosi ja tiedätkö oikeasti mistä tossujen materiaali tulee? 

Markkinoilla myydään oikeastaan kaikkea porosta valmistettua. Tässä kohtaa voisi todeta, että porotalous on ekologisesti suhteellisen kestävä elinkeinonmuoto. Porosta hyödynnetään aivan kaikki. Jopa koparoista (eli porojen "varpaista") ja kielestä tehdään keittoa, suolesta makkaraa. Nahkasta tehdään taljoja ja päähineitä. Sarvista koriste-esineita. Lihasta nyt puhumattakaan. Lisäksi porot laiduntavat pääosan vuodesta vapaina, joten mistään tehotuotannosta ei ole kyse. Toki liika on aina liikaa, ja porojen kasvava määrä vaarantaa kasvistoa. Mutta pointti onkin siinä, että lappilaisille poro on ainakin huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin vaikkapa broileri. 

Kuivalihamarkkinoilta löytyy siis porotuotteita ja markkinatunnelmaa. Ja oikeasti paljon paljon muuta. Kuten Kevään suunnitelmia -postauksessa lukikin, on siellä vaihtelevasti mönkijäesittelyä, keppipororatsastusta, suopunginheittoa, arpajaisia, esiintyjiä jne. 

No, ehkä ei sentään koparakeittoa, eihän sitä syö susikaan. Tosin ei tiedetä miltä se maistuu, mutta ajatuksenakin on liian visto, että pystyisi lusikallista alas suusta saamaan. Villi huhu kertoo sen olevan kuitenkin oikeasti ihan hyvää. Voidaan melkein luvata, että hän, joka pistelee koparakeittolautasen poskeensa meidän myyntitiskillä, saa nauttia meidän puolelta huokuvasta ikuisesta arvostuksen euforiasta loppuelämänsä ajan. 

 

Kuivalihamarkkinat 20.4.2019 klo 10:00-15:00, Samperintie 34, Savukoski.

Lue lisää Savukoskesta ja Korvatunturista täällä >> 

Kuivalihamarkkinoista lisää korvatunturi.fi-sivustolla >>

 

Terkuin,

Mirva ja Jenni

 

 


2 kommenttia


  • matti kaltti

    tulisin tutustuun kyseiseen markkinaan ja maistaa kuivalihavelliä mutta tampereelta niin pitkä matka


  • Terttu Sarivaara

    No niin tyttäret hyvällä asialla ja asian puolesta.Aina se vaan veri vetää kotikonnuille.Siellähän se Jennin yrittäjyys sai alkunsa kun isän ja äitin kanssa myyntipöydän takana kökötti ja esitteli tuotteita.Samoin monet retkirahastot koulun matkamassaan ovat molemmat tyttäret olleet tienaamassa.Hyvä!


Jätä kommentti